Annika Huhta, 16, on tullut tänä syksynä tutuksi myös Suomen valtamedioista. Marraskuussa hän pelasi yhtenä nuorimmista Pikkuhelmareiden eli Suomen U17 maajoukkueessa Uruguayssa. Annikan tie maajoukkueeseen on vienyt PEPistä FC Espoon ja TiPSin kautta HJK:iin. Nyt Annika pelaa HJK:n naistenliigan edustusjoukkueessa.

- Ehkä monien erilaisten joukkueiden ja valmentajien näkeminen on minun kohdalla ollut hyväksi. On saanut nähdä ja kuulla monia erilaisia mielipiteitä, miten tätä peliä pitäisi pelata ja samalla oma ymmärrys ja mielipiteet ovat vain vahvistuneet oman näköisikseni. Plus totta kai kaikista joukkueista on jäänyt lukuisia hyviä ystäviä ja tuttuja vielä tähänkin päivään ja toivottavasti tulevaisuuteen saakka, Annika miettii.

Annika kertoo, että hän oli juuri mennyt ensimmäiselle luokalle, kun iskä Pekka Huhta vei hänet ensimmäisiin jalkapalloharjoituksiin. Eli vuosi oli 2009. Erityisesti kesäiset StadiCupit Käpylässä ovat jääneet vahvasti Annikan mieleen, vaikka hän muisteleekin, että silloin keskityttiin varmasti enemmän metrilakujen syömiseen kuin pelaamiseen. Myös PEPin Metsämaan hiekkakentällä pidetyt kesäleirit ovat jääneet muistoihin.

Annika on aina harjoitellut tavoitteellisesti. Jokaisen päivän yksittäinen tavoite on treenata hyvin ja kehittyä joka päivä, mutta suurempina tavoitteina hän näkee tällä hetkellä ulkomailla pelaamisen ammattilaisena ja muutamien vuosien päästä myös paikan A-maajoukkueessa.

- Menestykseen ei ole oikotietä vaan kaikki täytyy itse tehdä. Näen, että ainoa keino miten olen tässä missä olen on se, että olen laittanut itseni likoon melkein jokainen kesäpäivän aamu ja lähtenyt Metsämaan kentälle treenaamaan. Sitä se vaatii.

Annika onkin niipperiläisille ja kalajärveläisille tuttu näky ”pallo jalassa”. Koulumatkatkin taisivat usein taittua kävellen ja pallon kanssa hääräten niin Niipperin alakouluun kuin Kalajärven yläkouluun.

Tällä hetkellä Annika opiskelee Pohjois-Haagan Urheilulukiossa. Helsinkiin lukioon lähteminen oli fiksu, toisaalta ainut järkevä ratkaisu, jolla hän sai yhdistettyä koulun kasvaviin treenimääriin ja minimoimaan treenimatkoihin kestävän ajan. Treenejä kertyy ohjatusti kolme aamuisin ja neljä iltaisin. Omatoimisen treenin Annika sovittaa sopiviin väleihin, kun aikaa jää.

- Tai sanotaanko, että omatoimista treenaamista sovitan joka ikiseen rakoon minkä kello antaa vuorokaudesta enää myöten. Joskus toivon, että vuorokaudessa olisi muutama tunti enemmän, jotta ehtisin treenata vieläkin enemmän...

Annika ei ole nähnyt koulun ja jalkapallon yhdistämistä ongelmana ainakaan tähän saakka. Annikan on löytänyt kentältä aina silloin, kun ei ole ollut koulussa. Onneksi kenttä oli lähellä. Nyt tilanne on hieman erilainen ja lukio vie paljon suuremman osan päivästä. Annikan mielestä lukioaikana kaiken tekemisen aikataulutus on ollut entistä tärkeämpää. Annika pyrkii tekemään selkeitä viikkosuunnitelmia treenaamisen ja koulun suhteen, että hän tietää jo ennakolta, mitkä päivät tulevat olemaan tiukkoja ja milloin voi mennä treenaamaan extraa. Annika on huomannut, että kalenterin pitäminen on auttanut siinä, ettei ylimääräistä stressiä koidu, vaikka jonain päivänä ei ehtisi treenien jälkeen pomputtelemaan.

Kysyttäessä vapaa-ajasta, Annikaa lähinnä naurattaa. Kuulemma vapaapäiviäkin löytyy kalenterista aina välillä. Silloin aika kuluu sohvalla ollen ja leffoja katsellen. Toisinaan ehtii myös näkemään kavereita tai paneutumaan kouluhommiin vähän enemmän.

Annikalla ei ole koskaan ollut yhtä tiettyä futisidolia. Hän seuraa mieluummin joukkueita ja katsoo kaikkia Euroopan liigoja niin paljon kuin ehtii. Annikan lempijoukkue on ehdottomasti Tottenham ja hän pitää joukkueen kymppipaikan pelaajasta Christian Eriksenistä. 

Kisamatka Uruguayhin oli nuorelle pelaajalle silmiä avaava kokemus.

- MM-kisat olivat huikea kokemus kokonaisuudessaan. Erilaisten pelaajien ja kulttuurien näkeminen oli mahtavaa ja oman tason vertaaminen maailman parhaiden kanssa todella silmiä avaavaa. Vaikka emme onnistuneet joukkueena niin kuin olisimme halunneet uskon, että saimme kaikki korvaamattomia kokemuksia tulevaisuuteen.
 

Juttusarja PEP Henkilökuvia

Henna Antila